juha luhanka 1200x800

Esittelyssä Juha Luhanka – rakennusalan laaja-alainen näkijä ja materiaalien asiantuntija

Juha Luhanka tuo Rakennustuotteiden Laatu Säätiön hallitukseen yli 35 vuoden monipuolisen kokemuksen rakennusmateriaaleista, tutkimuksesta ja kansainvälisistä kehityshankkeista. Hän korostaa hallitustyössä pitkäjänteisyyttä, kestävyyttä ja koko alan etua.

Juha Luhanka aloitti Rakennustuotteiden Laatu Säätiön hallituksessa vuonna 2025. Hänen uransa rakennusmateriaalien parissa on poikkeuksellisen pitkä ja monipuolinen, sillä hän on saanut katsella rakennusalaa järjestöorganisaatiosta käsin jo reilut 35 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii RTT:n toimitusjohtajana ja RT:n varatoimitusjohtajana.

Rakennusala on ollut Luhangan elämässä läsnä lapsuudesta saakka.

– Kun olin lapsi, meillä rakennettiin aina jotakin: omakotitaloja, kesämökkejä ja autotalleja. Isäni oli mukana pienessä rakennusliiketoiminnassa, ja minäkin olin siellä mukana aina silloin tällöin – lapiohommissa. Kasvoin ikään kuin tähän alaan.

Jo 13-vuotiaasta lähtien Luhanka teki kesätöitä Rauman kaupungin infran kunnossapidossa sekä toimiminen rakennustyömailla ja murskaamoilla kartutti hänen käytännön tuntemustaan rakennusalasta.

Koulutuksellisesti Luhangan tie vei Oulun yliopistoon, jossa hän valmistui diplomi-insinööriksi tuotantotalous puolelta. Opintojen aikana erityisesti rakentamistalous kiinnosti häntä. Diplomityönsä hän teki Rauman kaupungille, ja aiheena olivat kunnallistekniikan linjasaneeraukset sukitusmenetelmällä taloudellisessa mielessä.

Rakennusmateriaaleista tuli jo varhain osa työarkea

Jo varhaisessa vaiheessa uransa aikana Luhanka keskittyi rakennusmateriaaleihin, ja hän on työskennellyt alalla koko uransa ajan. Hänen työhistoriaansa kuuluu muun muassa kolme vuotta Lohja CAD Oy:ssä, jossa hän työskenteli ensin ontelolaatta- ja elementtisuunnittelijana sekä myöhemmin tarjouslaskennassa.

Vuonna 1991 hän siirtyi Suomen Betoniteollisuuden Keskusjärjestön (SBK) projektipäälliköksi vastaten mm. valmisbetonista, kevytsoraharkoista, kunnallisteknisistä tuotteista ja osin betonielementeistä. Vuoden 1993 alusta hän on ollut Rakennustuoteteollisuus RTT:n palveluksessa. RTT:n perustamisen myötä Luhanka pääsi seuraamaan rakennusmateriaalien kehitystä yhä laajemmin (betonielementit, ikkunat ja ovet, eristeet, tiilet, bitumikatteet) ja osallistumaan muun muassa innovatiivisiin kansainvälisiin hankkeisiin. Elettiin 90- luvun alan lamaa.

– 90 luvun alkuvuosista on jäänyt erityisesti mieleen kolmevuotinen Hansa Renovation -projekti. Mietittiin millä suomalaisilla materiaaleilla ja tekniikoilla voisi korjata elementtikerrostaloja Itä-Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. Tehtiin mallitalo Baltiaan ja tutustuttiin Pietarin bulkkikohteisiin. Matkusteltiin paljon, hän muistelee.

Vaikka projekti ei johtanut suomalaisten innovaatioiden läpimurtoihin, se antoi Luhangalle arvokasta kansainvälistä kokemusta. Lisäksi hän on ollut mukana rakennustuoteteollisuuden standardointityössä ja koordinoinut eri tukiryhmiä, jotka ovat kuljettaneet häntä pitkin maailmaa (ennen TEAMS aikakautta).

Säätiön toiminta oli tullut tutuksi vuosien aikana

Vuosi sitten Luhanka astui Rakennustuotteiden Laatu Säätiön hallitukseen, jossa hän edustaa rakennusmateriaali jaoston näkökulmaa.

– Olen seurannut Säätiön toimintaa pitkään sivusta, sillä Säätiö on tukenut merkittävästi RTT:n tutkimus- ja kehityshankkeita vuosien varrella.

Hallitustyö on Luhangan mukaan monipuolista ja antoisaa. Hän korostaa hallitustyön rakentavaa ja positiivista ilmapiiriä, jossa keskustelua siivittää monipuoliset näkökulmat. Hallitustyö antaa hyvän tilannekuvan meneillään olevista alan hankkeista ja trendeistä.

– Säätiön suunta on ollut hyvä. Aluksi avustushakemuksia on katseltu puhtaasti laadun näkökulmista, mutta nyttemmin mukaan on tullut myös kestävyys. Tämä on mahdollistanut, että voimme valita tuettavia projekteja laajemmin.

Säätiön merkitystä hän pitää yhteiskunnallisesti merkittävänä, sillä Säätiö on rahoittanut monia professuureja ja tekee jatkuvasti yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Myös monen alan ohjeistuksen takaa löytyy Säätiön rahoitusta.

– EU:n rakennustuoteasetusten (CPR) myötä ohjeistusten määrä on kasvanut. Samaan aikaan ministeriö on vähentänyt ohjeistuksien määrärahoja tuntuvasti, ja ohjeistukset ovat jääneet entistä enemmän teollisuuden vastuulle. Jotkut ohjeistukset ovat voineet tarvita tuekseen erilaista tutkimustyötä. Näissäkin ohjeistuksissa Säätiö on ollut merkittävä rahoittaja, sillä yksittäiset yritykset eivät pysty vastaavanlaiseen tukemiseen, hän toteaa.

Pitkäjänteistä sitoutumista rakennusalaan

Luhanka näkee tulevaisuudessa keskeisiksi teemoiksi ympäristöasiat tai vastuullisuusasiat laajemmin, digitalisaation ja rakennustuotteiden kehityksen, mukaan lukien tekoälyn hyödyntämisen. Eläkepäivien häämöttäessä hänellä ei enää ole varsinaisia urahaaveita, mutta alan yleinen hyvinvointi on hänelle edelleen tärkeää.

– Ehkä suurin haave on, että selviydymme nykyisestä lamasta, jos sitä nyt ihan lamaksi voi sanoa. Nyt rakennusteollisuudessa on vaikeita aikoja, mutta kun tästäkin ajasta selvitään, voi ehkä jäädä eläkkeelle tyytyväisenä siihen, että ala on edelleen vahva ja edelleen sopuisasti järjestäytynyt.

Hän seuraa huolestuneena rakennusalan ylä- ja alamäkiä sekä markkinoiden muutoksia.

– Muuttovirrat kaupunkeihin ja aloitettavien rakennushankkeiden määrä vaikuttavat siihen, missä jamassa milloinkin olemme. Rakennustuoteteollisuus on kansainvälistynyt ja markkinoille on tullut eurooppalaisia suuryrityksiä, mikä haastaa kotimaisia toimijoita.

Luhangan vahvuus Säätiön hallituksessa on hänen laaja-alainen kokemuksensa rakennusmateriaalien tuotannosta, standardisoinnista ja kansainvälisistä kehityshankkeista. Hän pystyy tuomaan hallitukseen käytännönläheisen ja strategisen näkemyksen, arvioimaan tutkimus- ja kehityshankkeiden merkitystä ja tunnistamaan, mihin projekteihin kannattaa panostaa.

Samalla hän näkee tärkeänä Säätiön yhteiskunnallisen roolin: professuurien, väitöskirjojen ja koulutushankkeiden tukeminen luo alan pitkän aikavälin kehityksen edellytykset.

– Säätiön tuella korkeakoulut ja yliopistot voivat kehittää alan osaamista, mikä on ensiarvoisen tärkeää koko yhteiskunnan kannalta.