Pro Quality -palkinnon voittajat vuonna 2025
Rakennustuotteiden Laatu Säätiön Pro Quality -palkintojuhla pidettiin keskiviikkona 8.10.2025 Helsingissä ravintola Palacessa.
”Pro Quality -palkintoa jaetaan nyt neljättä kertaa. Tänä vuonna saimme ennätysmäärän ehdokkaita, joista valitsimme peräti yhdeksän voittajaa. Nämä työt nostavat esille korkeakouluissamme syntyvän taidon, sitoutumisen ja ammattiylpeyden – niissä näkyy aito halu kehittää rakennusalaa eteenpäin”, toteaa Säätiön toimitusjohtaja Jaakko Tuominen.
Palkitsemisjuhlassa kuultiin lennokkaita tulevaisuuden näkymiä sisältävä puhe valovoimaiselta visionääriltä arkkitehti Tero Vanhaselta. Professori Juha Vinha Tampereen yliopistosta kertoi korkeakouluissa tehtävän tutkimustyön merkityksestä ja tinkimättömästä kunnianhimosta, jonka avulla alalle saadaan sekä uusia osaajia että myös kaikkia hyödyttävää uutta tietoa. Palkittujen kiitospuheen piti Aallossa tohtoriksi väitellyt Teemu Ojala.
Tilaisuuden valokuvauksesta vastasi Sanna Liimatainen. Mikäli tarvitset kuvia yrityksesi tai organisaatiosi viestintään, olethan yhteydessä Säätiöön.
Scalable and Robust Machine Learning Solutions for Adaptive Building Operations
Davor Stjelja, Aalto-yliopisto, tohtorin väitöskirja
”Davor Stjeljan väitöskirja tutkii koneoppimismenetelmien käyttöä rakennuksen keräämän mittausdatan arvon lisäämiseksi ennustamalla energiankulutusta, arvioimalla käyttöastetta ja havaitsemalla toiminnallisia poikkeamia. Tutkimuksessa kehitettiin sekä skaalautuvia että robusteja koneoppimisratkaisuja, jotka voidaan soveltaa tehokkaasti useisiin eri rakennuksiin ilman laajaa datan keräämistä. Kehitetyt menetelmät voidaan ottaa käyttöön todellisissa käyttöolosuhteissa, parantaen energiatehokkuutta, vähentäen käyttökustannuksia, optimoimalla tilankäyttöä ja parantaen sisäilmastoa. Kiinteistön ylläpito-organisaatiot voivat hyödyntää näitä koneoppimisratkaisuja käyttöasteen tunnistamisessa, energiankulutuksen ennustamisessa ja toiminnallisten poikkeamien nopeassa havaitsemisessa.”
– Risto Kosonen, professori, Aalto-yliopisto
Tutustu Davor Stjeljan tohtorin väitöskirjaan täältä.
Evaluating Concrete Compaction: A Multi-modal Approach
Hassan Ahmed, Aalto-yliopisto, tohtorin väitöskirja
”Hassan Ahmedin väitöskirja käsittelee betonin tiivistystä ja tiivistyksen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Betonin tiivistäminen on betonirakentamisen laadun kannalta kriittinen työvaihe, ja viime aikoina siinä on havaittu ongelmia. Tutkimuksessa kehitetyt betonin erottumisindeksit tarjoavat työkalun eri betonilaatujen erottumisherkkyyden arvioimiseen ja mahdollistavat tiivistyksen paremman optimoinnin. Tutkimus avaa uusia näkökulmia betonin tiivistyslaadun parantamiseksi. Tiivistyslaadun seurantamenetelmien kehittyminen parantaa betonirakentamisen laatua ja voi tulevaisuudessa johtaa suunnittelun varmuuskertoimien pienentymiseen ja siten tarjota sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä.”
– Jouni Punkki, professori, Aalto-yliopisto
Tutustu Hassan Ahmedin tohtorin väitöskirjaan täältä.
Työstettävyyden automaattinen kontrollointi betonituotannossa
Teemu Ojala, Aalto-yliopisto, tohtorin väitöskirja
”Teemu Ojalan väitöskirja tutkii automaattisia mittausmenetelmiä betonin työstettävyyden hallintaan tuotannossa, vastaten tarpeeseen kehittää tehokkaampia ja luotettavampia laadunvalvontamenetelmiä. Tutkimus keskittyy erityisesti tiivistettävään, huokostettuun betoniin, jossa ominaisuudet kuten vesi-sementtisuhde ja ilmamäärä vaikuttavat merkittävästi betonin säilyvyyteen. Tutkimus edistää merkittävästi betonin työstettävyyden dynamiikan ymmärtämistä ja käytännön mittausmenetelmien tutkimusta. Automaattisten menetelmien integrointi olemassa oleviin tuotantoketjuihin edustaa merkittävää askelta kohti laadukkaampaa, tehokkaampaa ja kestävämpää betonin valmistusta.
Väitöskirjaprojektin tulemana aloitettiin Aalto-yliopistossa Painuma+ -projekti, jossa tavoitteena on kehittää betonin notkeuden automaattinen mittausmenetelmä teollista käyttöä varten. Projektia vetää Teemu Ojala.”
– Jouni Punkki, professori, Aalto-yliopisto
Tutustu Teemu Ojalan väitöskirjaan täältä.
Kevytrakenteisten monikerrosvälipohjien värähtelymitoitus
Maria Saraheimo, Tampereen Yliopisto, diplomityö
”Maria Saraheimon diplomityössä käsitellään kevytrakenteisten välipohjien värähtelyongelmia ja erityisesti alhaisilla taajuuksilla tapahtuvaa värähtelyä, jotka ovat yksi suurimmista laatuhaasteista nykyaikaisessa monikerrosrakentamisessa. Lisäksi työ esittelee teoreettisen perustan kevytrakenteisten kerroksellisten välipohjien analysoimiseksi hyödyntäen kerrospalkkiteoriaa. Tämä teoria mahdollistaa monikerros-rakenteiden siirtymien, jännitysten ja värähtelyominaisuuksien tarkan arvioinnin, ja työ osoittaa sen olevan luotettavampi kuin perinteisesti käytetty laajennettu gammamenetelmä. Työ on erinomainen esimerkki siitä, miten tutkimuksella voidaan edistää rakennusalan laatua, turvallisuutta ja kestävää kehitystä.”
– Sami Pajunen, professori, Tampereen Yliopisto
Tutustu Maria Saraheimon diplomityöhön täältä.
Vähähiilisten betonien säilyvyysluokitus – Karbonatisoituminen
Riku Paavilainen, Tampereen Yliopisto, diplomityö
”Riku Paavilaisen diplomityössä on selvitetty kattavasti erityisesti vähähiilisten betonien pitkäaikaiskestävyyttä. Diplomityö on tehty tutkimustyönä Betoni- ja siltarakenteiden tutkimusryhmässä Tampereen yliopistossa. Työ kytkeytyy hyvin olennaiseen ratkaisukeinoon laskea rakennusalan päästöjä. Työn tulokset tulevat vaikuttamaan laajasti suomalaiseen betonirakentamiseen. Diplomityö onkin uusien rakenteiden päästöjen vähennystarpeiden kannalta hyvin olennainen. Työ vaikuttaa merkittävästi suunnittelutyön ja rakenteiden laatuun, ja se on luonut perustan, jolla betonin käyttöikää koskevat vaatimukset ja ohjeet tullaan tämän aiheen osalta päivittämään. Työn ohessa on myös syntynyt ajantasaista suomenkielistä kirjallisuutta.”
– Anssi Laaksonen, professori, Tampereen Yliopisto
Tutustu Riku Paavilaisen diplomityöhön täältä.
DfD-elementtitalon purkuvaiheen taloudellinen tarkastelu
Pyry Harsunen, Tampereen yliopisto, diplomityö
”Pyry Harsusen diplomityö käsittelee purettavaksi suunnitellun (DfD) uudisrakennuksen purkuvaihetta. Työssä asetetut tutkimuskysymykset olivat: 1) mistä ehjänä purkamisen kustannukset koostuvat ja 2) miten suunnittelijoiden tulee uudisrakennusvaiheessa ottaa huomioon ja mahdollistaa DfD-rakennusosien ehjänä purettavuus rakennuksen elinkaarenlopussa. Tutkimusaihe ja ongelma on uusi ja siitä löytyy vähän kirjallisuutta.
Työ on tehty vaativasta aiheesta ja sen tuloksilla on selvää uutuusarvoa. Työssä on käytetty monipuolisesti erilaisia tutkimusmenetelmiä. Samoin työssä esitetyt analyysit täydentävät toisiaan muodostaen eheän kokonaisuuden. Pyry Harsunen on toiminut di-työtä tehdessään Arto Saaren johtamassa Business Finlandin rahoittamassa DfD-ecosystem-projektissa tutkimusapulaisena ja työ on osa isompaa kokonaisuutta.”
– Arto Saari, professori, Tampereen yliopisto
Tutustu Pyry Harsusen diplomityöhön täältä.
Valesokkelin korjausmenetelmän rakennusfysikaalisen toiminnan arviointi
Juha Kemppi, Tampereen yliopisto, diplomityö
”Valesokkeli on olemassa olevassa rakennuskannassa yleisesti esiintyvä ulkoseinän ja maanvastaisen alapohjan liitostyyppi, jonka kosteusteknisessä toiminnassa on esiintynyt runsaasti vakavia puutteita. Rakenne on kuitenkin edelleen käytössä laajasti Suomessa, jolloin rakennusten ylläpidossa ja korjauksessa joudutaan tekemään valintoja parhaista toimintatavoista. Juha Kempin diplomityö oli osa SafeDrying Oy:n kehitystyötä, jossa tarkasteltiin lämmöneristetyn kuivatuskanavajärjestelmän käyttöä valesokkelin ulkopuolisena korjausratkaisuna.
Kokonaisuutena diplomityö oli aiheeltaan ja menetelmiltään poikkeuksellisen haastava ja vaatimustasoltaan korkea. Työssä on kuitenkin osoitettu erittäin hyvää yksityiskohtien ja kokonaisuuden hallintaa, minkä lisäksi työn tulokset antavat tilaajalle konkreettista tietoa järjestelmän jatkokehityksestä. Työn tulokset antavat myös lisätietoa muiden korjausmenetelmien arvioimiseen ja rakenteiden liitosalueiden tutkimukseen. ”
– Juha Vinha, professori, Tampereen yliopisto
Tutustu Juha Kempin diplomityöhön täältä.
Utilization of district heating return water and backup heating in new apartment buildings
Artturi Junttila, Aalto-yliopisto, diplomityö
”Suomessa kaukolämpö kattaa 46 % rakennusten lämmitysenergiasta. Kaukolämmön paluuveden hyödyntäminen asuinkerrostalojen lämmityksessä vaatii kiinteistökohtaisen lisälämmityksen käyttöä, mutta se parantaa kaukolämmön tuotannon ja jakelun hyötysuhdetta. Diplomityön tavoitteena oli tutkia dynaamista simulointia hyödyntäen kaukolämmön paluuvesijärjestelmän lisälämmitysenergian tarvetta asuinkerrostalon lämmityksessä. Lisäksi tutkittiin paluuvesijärjestelmän vaikutuksia investointi- ja käyttökustannuksiin sekä arvioitiin millainen hinnoittelumalli tekisi kaukolämmön paluuveden käytöstä taloudellisesti kannattavaa kiinteistön omistajan kannalta.
Työssä esitetään kansainvälisesti merkittäviä uusia tuloksia ja näitä tuloksia voidaan jatkossa julkaista journal- tason lehdissä. Työ antaa myös käytännön suunnitteluun suuntaviivoja siitä, millä teknisillä ratkaisuilla ja kuinka kannattavasti voidaan paluuveden käyttöä edistää markkinoilla.”
– Risto Kosonen, professori, Aalto-yliopisto
Tutustu Artturi Junttilan diplomityöhön täältä.